Eläimen DNA-tunnistetta kutsutaan myös geneettiseksi sormenjäljeksi. Se on jokaiselle eläimelle ainutlaatuinen tunniste, jota ei voi väärentää ja joka säilyy muuttumattomana läpi elämän. Sen avulla eläimen henkilöllisyys voidaan tunnistaa luotettavasti myös ilman mikrosirua.

Kasvattajaseura saattaa edellyttää DNA-tunnistetta, jotta koira voidaan rekisteröidä. Se on myös polveutumistestin perusta ja sitä käytetään avuksi rodunmäärityksessä. Sen avulla eläin voidaan tunnistaa luotettavasti myös silloin, kun mikrosiru vaurioituu.

DNA-tunnistetta varten tarvitaan 0,5 - 1,0 ml EDTA-verta tai kaksi kuivaa poskisolunäytettä (perinteinen DNA-tunniste) tai yksi erikoisposkisolunäyte (Premium DNA-tunniste).

Periaatteessa eläimen omistaja voi ottaa näytteet tunnistetta varten. Monet kasvattajaseurat kuitenkin vaativat, että näytteen ottaa riippumaton henkilä (esim. eläinlääkäri), joka tunnistaa eläimen luotettavasti mikrosirun tai kantakirjan avulla.

Koira pitää eristää muista eläimistä 1-2 h ennen näytteenottoa, eikä se saa sinä aikana syödä tai juoda. Muuten koiran suussa voi olla imettävän emon tai leikkikavereiden geneettistä materiaalia ja näyte saattaa kontaminoitua, jolloin sen tulos ei ole luotettava. Näytteenotto-ohjeet löytyvät täältä.

Näytteenotto-ohjeet löytyvät täältä.

DNA-tunnisteesta luodaan automaattisesti ja maksutta digitaalinen todistus silloin, kun näytteen on ottanut riippumaton henkilö (esim. eläinlääkäri), joka tunnistaa eläimen varmasti esim. mikrosirun avulla ja todistaa sen allekirjoituksella, sekä liittää tunnistamistiedot hakemukseen. Todistus, joka tulostetaan ja postitetaan on maksullinen.

Perinteinen DNA-tunniste (ISAG 2006) perustuu mikrosateliittimarkkerien pituuden analysointiin. Premium DNA-tunniste (ISAG 2020) puolestaan puolestaan perustuu 230 yhden emäksen monimuotoisuuden (SNP) analysointiin. Molemmissa analyyseissä muodostuu eläinkohtainen, ainutlaatuinen merkkijono, joka periytyy vanhemmilta jälkeläisille. DNA-tunniste ei sisällä tietoa eläimen perinnöllisistä sairauksista tai karvan väristä ja muista ominaisuuksista.

Molemmissa DNA-tunnisteissa eläimelle määritellään geneettinen sormenjälki. Perinteinen DNA-tunniste (ISAG 2006) perustuu mikrosatelliittimarkkeerien analysointiin, kun taas Premium DNA-tunniste (ISAG 2020) perustuu lyhyiden nukleotidipolymorfismien (SNP) perusteella tapahtuvaan tunnistamiseen.

Huomaa, että perinteinen ja Premium DNA-tunniste eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Polveutumistutkimusta varten sekä vanhemmalla että jälkeläisellä tulee olla samaan standardiin perustuva DNA-tunniste (perinteinen tai Premium).

Jos olet epävarma siitä, kumpaa DNA-tunnistestandardia tarvitset, kannattaa ottaa yhteyttä kasvattajaseuraan. Yleensä seura noudattaa jompaa kumpaa tunnistestandardia (ISAG 2006 tai ISAG 2020).

Polveutumistutkimus edellyttää samaa tyyppiä olevaa DNA-tunnistetta sekä vanhemmilta että pennuilta (perinteistä tai Premium) Jos vanhemmilta on käytettävissä olemassaoleva tunniste, voidaan sen kopio liittää näytteisiin tai lähettää meille sähköpostitse. Jos olet itse tilannut tunnisteen LABOKLINILTA ja maksanut siihen liittyvän laskun, voit liittää tutkimuslomakkeeseen tiedon raporttinumerosta.

Olemassaolevan DNA-tunnisteen voi lähettää polveutumistutkimusta varten näytteiden liitteeksi joko tulosteena tai sähköpostina.

On kuitenkin tärkeää, että kaikki tunnisteet noudattavat samaa standardia (ISAG 2006 tai ISAG 2020), jotta ne ovat yhteensopivia.

Jos vain yksi vanhempi on tiedossa, voidaan polveutumistutkimuksesta saada luotettava tulos ainoastaan Premium DNA-tunnisteen (ISAG 2020) ja biostatistisen laskelman avulla.

Myös perinteistä DNA-tunnistetta voidaan käyttää, mutta tulos ei välttämättä ole luotettava.

Jos tunnisteet eroavat toisistaan, voidaan vanhemmuus kuitenkin poissulkea varmasti.

Jos eroavaisuuksia ei löydetä, ei vanhemmuutta voida poissulkea. Silloin vanhemmuus on siis mahdollinen, mutta eläimet saattavat olla myös vain sattumalta geneettisesti samankaltaisia. Se on mahdollista erityisesti silloin, kun eläimet ovat sukua toisilleen tai ovat pienikantaista rotua.

Koska pentueen koirilla voi kaksoisastutuksen seurauksena olla eri isät, täytyy jokaista pentua polveutumistutkimuksen yhteydessä verrata erikseen mahdollisiin isäkoiriin. Vain siten voidaan varmistaa oikea isä jokaiselle pennulle. Yhden pennun tulosta ei voida automaattisesti jakaa pentueen muille pennuille.

Jos mukana ovat molemmat vanhemmat, voidaan vanhemmuus poissulkea tai todeta yli 99,9 % varmuudella sekä perinteisen että Premium DNA-tunnisteen avulla. Jos käytettävissä on vain yksi vanhempi, voidaan vanhemmuus poissulkea luotettavasti sekä perinteisen että Premium DNA-tunnisteen avulla. Silloin vanhemmuuden olemassaolo voidaan kuitenkin arvioida luotettavasti ainoastaan Premium DNA-tunnisteen ja biostatistisen analyysin yhdistelmällä.